sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Kaken kanssa Kanadassa, osa 4

Toronton jälkeen bussin nokka kääntyi kohti "Thousand Islandia" siinä klo 5.20 aamulla. (Edellisenä iltana hullu kiinalaisnainen valitti kovaan ääneen, että miksi pitää lomalla herätä niin aikaisin.) Paikka on saanut nimensä siitä, että siellä on yli 1800 saarta. Kun nuo saaret mainittiin, ajattelin että näinköhän mä taas päädyn paattiin. Ja arvatkaas miten kävi? Mietin ennen laivan lähtöä, että kun kolmannen kerran kokeilen, tuleekohan se oksennus sitten tänään. Saatiin myös tuollaiset kivat aamiaspalakortit kaulaan. Ruokaa paatissa, hmm..





Taas tuli matkan aikana ties kuinka monennen kerran sellainen olo, että olen minilomalla Suomessa. Taustalla kaunista suomimaisemaa ja vihaiset ampiaiset pörrää ympärillä.. Alla olevassa kuvassa oleva linna hiukan pilasi tätä suomifiilistä, koska eihän siellä tuollaisia ole. Tuolla linnalla oli myös tosi surullinen tarina (kai nämä keksitään turistien iloksi vaan): Eräs rikas mies rakennutti tuon linnan (Boldt Castle) vaimolleen syntymäpäivälahjaksi, mutta vaimo kuoli. Vaimonsa kuoleman jälkeen tämä mies myi valtiolle koko omaisuutensa dollarilla, koska eihän elämässä ole mitään järkeä ilman ihmistä ketä rakastat. Miehen ainoa ehto oli, että linnan nimi (nimetty tietysti sen vaimon mukaan) pidetään alkuperäisenä.

Kukahan rakentaisi Kakelle linnan?

Tuli muuten taas hametytöltä viisaita valintoja reissuun mukaan. Tuolla saaristossa tuuli ihan kivasti ja tuota hametta oli ihan turha yrittää pitää alhaalla. Onneksi oli sentään pitkikset alla...


Thousand Islandin jälkeen matka jatkui Ottawaan, josta tulikin mun tämän reissun ehdoton suosikkikaupunki. Niin ja Ottawa on myös Kanadan pääkaupunki, ihan vaan jos ette tienneet. :) Ottawassa alkoi myös huomata kuinka paljon Kanadassa puhutaan ranskaa. Torontossa sitä ei vielä huomannut, mutta tuolla kun kaupassa asioidessani yritin puhua englantia, kassatäti jatkoi ranskalla. Eli aivan samanlainen asenne englannin kieleen, kuin muillakin ranskaa puhuvilla! Ei ole kuulkaa se ranska ainoa kieli tässä maailmassa...

Ottawassa oli tosi hieno parlamenttitalo! Muutenkin koko kaupunki oli täynnä tuollaisia vanhoja rakennuksia, ei lasitaloja niin kuin Torontossa. Olin reissun aikana varautunut pitkähihaisilla, huivilla ja takilla, kun sadetta lupailivat, mutta ei onneksi satanut ollenkaan. Ja Ottawassa oli mielettömän hieno kesäpäivä +25 °C! Kanadassa on myös parempia Hot Dogeja kuin amerikan puolella. Tahtoisi heti käymään uudestaan!





Parlamenttitalon takana oli ehkä maailman hellyyttävin orpokissakoti. Niille on rakennettu tuollaisia pieniä taloja sinne ja aikojen saatossa kisujen kanssa sulassa sovussa asuu myös mustia oravia ja suloisia pesukarhuja! Kuvan pesukarhu kömpi kissan kainalosta tuohon ruokakupille ja otti sieltä raksuja tassuillansa, KUINKA SÖPÖÄ! Mulla tuli ikävä sitä Lohjalaisten tonttujen antamaa pesukarhupehmolelua siellä kotona. Aww!


Sunnuntain jatkoa Kakelta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti