Wigwamsista ajettiin mun vaatimuksesta kohti Petrified Forestia ja Painted Desertiä, koska molemmat oli sopivasti reitin varrella. Henkilöauton sisäänpääsymaksu oli 10 dollaria ja upeita maisemia pääsi näkemään ihan koko rahan edestä. Petrified Forestissa oli tosi jänniä kivettyneitä puita ja Painted Desert oli täynnä vaaleanpunaista hiekkaa, silmänkantamattomiin. Suosittelen!
Aavikon jälkeen ajettiinkin jo New Mexicon puolelle, Albuquerqueen (mistä vetoa että kirjoitin tuon väärin. Taas.). New Mexicon rajalla saatiin sellaisesta turisti-infosta tosi hyvä Route 66 -kartta ja löydettiin vanhaa tietä helposti. Ollaan onneksi reissun aikana voitu kunnioitaa vanhaa "Mother Roadia" ja näin ikään vältetty Interstatea. Albuquerquessa (pitäiskö varmuudeksi kirjoittaa eri tavalla, niin toinen olisi varmasti oikeassa? :D) mentiin/jouduttiin ensimmäiseen todella paskaan motellihuoneeseen. Kaken reissuvinkki: kannattaa katsoa että motellin kylteissä lukee "american owned" ja "non-smoking rooms". Selviätte paljon kevyemmin mielin. Albussa pestiin myös pyykkiä pesulassa ja olin tästä aika liekeissä kun pääsin ekaa kertaa kokeilemaan. Tidella tietysti, tuli tosi nostalginen New York -fiilis siitä pesuaineen tuoksusta.
Albun jälkeen ajettiin taas tuli perseen alla vanhaa tietä pitkin. Kovin oli myös kurainen meidän Mustangi, mutta meidän seuraavassa kohteessa, Tucumcarissa (asukasluku luultavasti alle 1000..) sillä ei nyt ollut väliä. Kyllä niiden paikallistenkin Pick-Upit oli paskaisia.. Tucumcari oli kuitenkin meidän tähänastisen reissun suosikki! Meillä kävi munkki kun saavuttiin motelli Blue Swallown pihaan, koska saatiin viimeinen huone, 10 minuuttia myöhemmin tuli seuraavat matkaajat kysymään yösijaa ja niille myytiin eioota. Blue Swallow on yksi Reitin suosituimpia ja vanhimpia motelleja ja se on ollut toiminnassa monta kymmentä vuotta. Siellä viihdyttiinkin kaksi yötä, koska saatiin kuulla omistaja Keviniltä, että ollaan kohta puolessa välissä. Tässä kohtaa todella tuli herätys, että tahtia pitää hidastaa roimasti.
Tucumcarissa oli muutamakin huomion arvoinen paikka: Tepee Curios eli NM:on viimeinen curio-shop. Paljon hauskoja tavaroita! Pow Wow restaurant/Lizard Lounge eli todella hyvää ruokaa ja maailman paras palvelu! Lake Ute (Lake Tucumcari oli jo kuivunut, jännä juttu.......) eli NM:on limaisin järvi. Tucumcarissa pystyi myös bongailemaan Murialeja, eli katutaidetta, ympäri kaupunkia. Sitten siellä oli myös itsepalveluautopesula, jossa eräätkin kävi pesemässä mussen bikineissä ja farkkushortseissa. Meiltä puuttui vaan sellaset isot pesusienet ja vaahto, mutta kyllä niitä kolareita meinasi vieressä kulkevalla kadulla ilmankin tapahtua! ;)
Tucumcari jätettiin haikein mielin, varsinkin kun naapuriin oli edellisenä iltana tullut tosi mukavia Arizonalaisia. Semmoinen mummu todella näytti mitä on southern hospitality, kun antoivat omasta aamupalastaan meille matkaajille evästä. Ja juteltiin koko aamu sellaisissa oleskelutuoleissa aamukahvin äärellä. Että mua harmittaa välillä todella paljon kun suomalaiset on sellaisia jörrejä...
Koska Tucumcari on ihan NM:n ja Texasin rajalla, ajettiin Blue Swallow'sta suoraan Midpoint Cafeeseen, Adrianiin. Näin on siis jo yksi rajapyykki saavutettu. Adrianista kohti Amarilloa, jossa käytiin taas kysymässä Route 66 karttoja turisti-infosta (nämä paikat on tosi käteviä!). Koska tultiin puoliväliin niin kovaa haipakkaa, tehtiin taas yksi poikkeus reittiin: Bar H Dude Ranch, Clarendon!
Ranch oli kyllä kanssa mukava kokemus. Niillä oli hevosia ja lehmiä ja puhveleita ja sonneja ja kissoja ja koiria. Päästiin ratsastamaan ja ratsastusretkellä nähtiin kilpikonnia ja piikkisika! Miettikää! Miten siistiä! Mun lainahevonen oli ihan laukkaamassa koko ajan, edelleen on hieman arse arkana. Mutta hauskaa oli ja ai että se ranchin emäntä osas tehdä ruokaa! Pihviä.... Mmmm..
Ranchillakin olisi voinut viihtyä pidempään, mutta eilen tosiaan vaihdettiin Bix Texaniin, Amarilloon. Siellä ei juuri muuta tehty kuin katsottiin Family Guyta maratonina ja syötiin kuppikakkuja. Mainitsinko siitä ennen lähtöä että taidan lihoa täällä muutaman kilon? Koko ajan tulee juotua jotain jäähilejuomia ja toki syötyä aamusta iltaan, tosi terveellisesti...
Nyt ollaan Oklahoman puolella tänään. Katsotaan lisää tekstiä taas huomenna, eiköhän tässä ole taas purtavaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti